Päättynyt viikko oli vihdoin täynnä positiivisuutta.
Auto kulkee ja fillarikin näyttäisi olevan ajokunnossa. Viimeksi mainitusta oli lievää epävarmuutta, kun huomioi tämän kaupungin nykyisen tienpidon tason. No joo. Ei siitä enempää. Viikon loppupuolella pidimme Altairin vuosikokouksen ja saimme taas uuden hallituksen kansaan. Vanha poppoo jatkoi yhtä poikkeusta lukuunottamatta ja saimme riveihimme tuoretta verta. Mikäli tätä tulokasta yhtään tunnen, niin jonkin asteinen ideamoottori on hän. Saa myös aikaiseksi asioita. Itse jatkan jälleen puheenjohtajana.
Hallituksen kokoonpano ei tätä yhtä tulijaa (ollut jäsenenä liki 30 vuotta) lukuun ottamatta ollut erityinen yllätys. Hieman suurempi yllätys oli sen sijaan se, että saimme kerrankin tehtyä realistisen toimintasuunnitelman. Vaativan mutta realistisen. Taustana realismille olivat oikea tarve kehittää määrättyjä osia toiminnasta sekä kaupungin keväällä 2023 kahdeksi vuodeksi myöntämä avustus. Tiedämme siis tarkasti minkä suuruisen avustuksen tulemme tänä vuonna saamaan.
Tältä pohjalta loimme eri toimintamuodoille tavoitteet ja joiltakin osin listasimme myös keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Seuraavaksi pitää aktivoida ihmisiä tekemään niitä juttuja, joista pitävät mutta pelkän oman touhuilun lisäksi jotakin myös yhteiseksi hyväksi. Sitähän yhdistystoiminta on. Oma mielenkiintoni kohdistuu tällä hetkellä yleisönäytäntöjen pitämiseen. Tämä olisikin mukavaa vaihtelua yhdistyksen hallinnollisten juttujen kylkeen.
Kaikki muukin harrastelu on vähän liikkeessä. Joskus kauan sitten minulla oli muutama harrastus, joista sitten valitsin ne, joihin tulin satsaamaan hieman enemmän ja jossakin vaiheessa myös lapsiperhearki määritteli lisää niitä lajeja, joita saatoimme harrastaa. Meillä ei kuitenkaan jätetty harrastuksia lasten takia pois, vaan hieman säädettiin kellonaikoja ja menemisten määriä. Lapset sitten harrastivat sitä mihin heidät raahasimme. Nyt olisi taas aikaa ja muitakin resursseja harrastaa mitä mieleen tulee. Mieleen nuo ovatkin tulleet ja olen tehnyt pientä listaa asioista, jota olen harrastanut, suunnitellut harrastavani joskus tai jotka vain ovat suuria tai hieman pienempiä mielenkiinnon kohteita. Lista on oikeasti pitkä ja on tietysti mahdollista etten tee mitään muutoksia vapaa-aikaani. Tässä jätän paljon sanan valtaa myös vaimolleni, jonka kanssa minulla on ollut tapana harrastaa yhdessä. Ja miksikäs ei. Joudumme viettämään päivät eri paikoissa, niin miksi tekisimme samaa myös iltaisin ja viikonloppuisin. Olisi outoa sanoa, että olemme naimisissa, mutta näemme toisiamme vain nukkumaan mennessä ja aamukahvilla.
Oudointa on kuluneella viikolla ollut kuitenkin se, että kesä on tullut uniin. Olen vaellellut niissä kesäissä paikoisa, joissa nautin eniten elämästäni ja samalla selkeästi suunnitellut joitakin hankintoja ja toimintoja jotka ovat olleet jo tovin ilmassa, odottaen toteutumista tavalla tai toisella. Olen siis tuntenut veneemme moottorin hyrinän käsissäni ja hetken perästä kuunnellut sateen ropinaa teltan katossa. Molemmista on tullut hyvä olo ja olen herännyt mieli valoisana uuteen päivään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti