Jäsentiedote postiin

Päivä kului monenlaisissa askareissa, joista suurin osa ei liittynyt tähtiharrastukseen. Alkuiltapäivästä sain kuitenkin jäsentiedotteenkin valmiiksi ja pääsimme postittamaan sitä kerholle. Matkalla kävimme ensin hakemassa tilinpäätöksen tilintarkastajalta ja iloksemme jälleen hyväksyttynä. Kerholla sitten kirjeet kuoriin, tarrat päälle, upouudella leimasimella yhdistyksen nimi ja osoite nurkkaan ja sitten postiin. Oma postimme on mukavasti avoinna myös sunnuntaisin. Illalla päivitin Altairin webbisivuista tiedottamista koskevan osion ja tyrkkäsin nettiin myös jäsentiedotteen. Tästä eteenpäin pitäisi sitten laittaa kaikki tiedotteetkin sivuille näkyviin

Ei sittenkään laitepäiville

Niin sitten meni laitepäivätkin ohitse. Alun pitäen piti lähteä lauantaiaamuna ja tulla takaisin sunnuntaina. Viime metreille yritin kuulostella ja kysellä kyytiä, joka olisi ollut varma molempiin suuntiin, mutta aina tuntui olevan kiinni jostakin pienestä. Lopullinen isku viikonlopulle tuli sitten sisältä kotoa, kun kaksi kaatui sairasvuoteelle, toisen ollessa se perheen toinen aikuinen. No ehkäpä ensi vuonna sitten.

Ilta näyttää hienolta ja sää upealta. Kun vielä jaksaisi kaikelta hoivaamiselta ja järjestelyltä lähteä tuonne ulos.

Hallitus kokoontui

Altairin hallitus kokoontui järjestelemään vuosikokousta ja hyväksymään omalta osaltaan tilinpäätöksen ynnä toimintakertomuksen, talousarvion ja toimintasuunnitelman. Jos kaikki menee myös vuosikokouksessa, edes jotenkin yhteisymmärryksessä, niin yhdistyksen vuodesta tulee kiireinen, mutta samalla hyvä ja monelle antoisa. Ainahan tosin niitä "ikuisia vastarannan kiiskejä" löytyy ja joku voi aina haluta muutosta kaikkeen. Uskon kuitenkin, että nyt käytännöllisyys voittaa ja saamme aikaiseksi monipuolista toimintaa ja mikä tärkeintä Lomo-projektin kunnolla vauhtiin.

Kerankin leppoisa kokous ja vielä päälle mukava rupatteluilta muiden harrastajien seurassa. Liekö kevään tulo virkistänyt mielen synkän talven jälkeen.

Avointen ovien valmistelua

Novan kerhoillassa valmisteltiin yhdessä Yhteiskoulun Vanhempainkerhon kanssa järjestettävää Novan avointen ovien iltaa. Vanhempainkerho on luvannut huolehtia osaltaan markkinoinnista sekä tarjota kävijöille kahvit yms. Me novalaiset vastamme sitten paikkojen ja harrastuksen esittelystä. Lähinnä tuo esittely kaatunee meidän ohjaajien niskaan. Paikat ja suunnitelmat saatiin lyhyen illan aikana valmiiksi ja nyt vain odotellaan ensi maanantaita.

Kerhoiltaa viettämässä

Altairin kerhoiltaa vietettiin vihdoin jotakuinkin selkeässä säässä. Kolme kouluikäistä poikaa ilmoittautui jäseniksi tiputtaen samalla vähän myös yhdistyksen keski-ikää. Tällaiset nuoret kaveriporukat ovat enemmän, kuin tervetulleita jäsenkuntaan ja myös aktiivijoukkoon. Illan lopuksi pääsimme myös katselemaan putkella kerhon pihamaalle. Valojen keskellä ei 15cm "Aarnella" ja Baadereilla kovin ihmeitä nähnyt, mutta Saturnus sentään tarjosi jotakin katseltavaa. Myös Merkurius ennätettiin plokata ennen, kuin se painui talojen taakse.

Tähtikallion suunnittelua

Maanantai-iltaa istuttiin Ursan toimistolla, suunnitellen Artjärven Tähtikalliolle käytännön ohjeistuksia. Paikalla oli ns. Artjärvi toimikunta, Ursan hallituksen asettama suunnitteluelin. Käsittelyssä ei ollut niinkään järjestyssäännöt tai suorat käyttöohjeet, vaan lähinnä talous. Koko laitoshan kuluttaa rahaa ja sitä kuluu niinäkin hetkinä, jolloin paikalla ei ole ketään. Mitään Ursan rahasampoa ei keskuksesta olla tekemässä, mutta käyttökuluja kyllä halutaan saada vähän takaisin. Työryhmä väänsi ja käänsi erilaisten käyttäjäryhmien asioita iltapäivän neljästä aina ilta kahdeksaan asti. Minulle tuli päälle vielä kotimatka kävellen, junalla ja lopulta fillarilla. Väliin jäi myös Järvenpään Novan kerhoilta. Valitettavasti myös Heikillä, toisella vetäjällä oli menoa ja koko ilta siis peruttiin.

Toimikunta sai, kuin saikin kasaan alustavan mallin erilaisten käyttäjäryhmien määrittelemiseksi ja yleiset periaatteet käytön hinnoitteluun. Ehkäpä Tähtikallion käyttämisestä ei sittenkään tule niin kallista, kuin pahimmillaan on pelätty. Koko aluettakaan ei käyttäjän tarvitse varata kerralla, vaan vain sen mitä aikoo käyttää. Minulle, vieläkin innokkaana (saas nährä kuinkas kauan) telttailijana mukavaa on myös tällaisen majoittumisen huomioiminen huokeampana vaihtoehtona. Myös minulle rakas yhdistystoiminta tullee huomioiduksi jaottelussa sekä hinnoittelussa. Meillä on siis oikeus odottaa varsin fiksua varaus- ja hinnoittelukäytäntöä Ursan suunnalta.

Tähtipöllöretki

Viime yö tai oikeammin ilta ja iltayö menivät Vantaan Luonnonystävien, eli VaLu:n retkellä. Olin nyt jo ties kuinka monennella retkellä tähtioppaana kannettavan kaukoputken kanssa. Tikkurilasta kuuden aikoihin lähteneeseen turistibussiin lastautui 43 retkeläistä, kaksi opasta sekä kuski ja matka kohti Porkkalaa alkoi. Säätiedotuksissa oli luvattu melkein selkeää, mutta koko joukon suureksi pettymykseksi taivas pysyi koko reissun ajan vankasti ummessa. Jouduin sitten tyydyttämään osanottajien tiedonjanoa verbaalisin keinoin bussin mikrofonilla. No niin kaiketi tekevät myös ammattimaiset matkaoppaat, jos jonnekin kohteelle ei vierailijat pääse.

Pöllöjäkään ei kuultu kovin runsaasti, mutta kaksi erillistä huuhkajaa pelasti kuitenkin reissun vaimealla huhuilullaan. Ja ainahan reissujen kohokohta on eväiden syönti, joka tälläkin kertaa toteutettiin Porkkalan lintutornissa. Unen pöppöröisenä raahauduin vihdoin kotiin kellon käydessä jo yhtä. Uni ei kuitenkaan tullut heti vaan mieli kertasi reissua ensi vuotta varten. Aamulla, juuri alkanut uni loppui kerrasta vähemmän mukavan harrastustutun puheluun. Joillakin ei sitten ole mitään tajua toisten ja varsinkin vapaapäivän aamun kunnioittamisesta. Onneksi tämä tyyppi ei ole tähtiharrastaja. Nyt sitten yritän hortoilla päivän jalkeilla, puoliksi hereillä, puoliksi unessa.

Yön tunteina

Vihdoin alkaa yhdistyksen tilinpäätös olla valmiina ennakkotarkastukseen. Varallisuus on kasvanut ja kaiken järjen mukaan rahojen pitäisi nyt riittää kohtuullisen lisäavustuksen kanssa tornin rakentamiseen Lomon ylle. Saamani hinta-arviokaan ei ollut mitenkään kohtuuton. Jäänee siis arvioimani budjetin raameihin. Ja hyvä niin. Haluan jo päästä rakentamaan.

Torstai-iltaan osui myös Järvenpään Vanhankylänniemen käyttö- ja hoitosuunnitelmasta käyty kansalaiskeskustelu. Arvata saattoi, että tehdyt suunnitelmat eivät miellyttäneet kovinkaan montaa. Liika rakentaminen ja kova kaupallisuus eivät kuulune Vanhankylänniemeen. Onneksi kukaan ei kritisoinut tähtitornin sijoittamista sinne. Illemmalla kävin sitten katsomassa vpj:n kanssa, että mitkä valaisimet tulisi hetimiten korjata. Yllättäen vain kaksi lamppua kaipaa trimmausta. Toinen kokonaan pois ja toiseen varjostin.