Altairin vuosikokousasiakirjat tulivat sitten hyväksytyiksi hallituksen tasolla, kun kokoonnuimme ilmeisesti viimeiseen kokoukseen ennen vuosikokousta. Asiat käytiin rivakasti lävitse ja kokous päättyi vain pienen hetken kerhoillan alun jälkeen. Toimintakertomus oli surullista kirjoitettavaa hankalan vuoden jälkeen. Toimintasuunnitelma sekä talousarvio tuovat läpi mennessään aikamoisia muutoksia toimintojen keskinäisiin suhteisiin. Toisaalta Lomoa on nyt rakennettu kaikkiaan neljä vuotta ja Altair laittanut siihen suunnilleen sen, mitä se tulee varsinaiseen rakennus- ja kunnostustyöhän laittamaankaan. Jatkossa sitten homma pyörii, kuten muukin yhdistyksen toiminta. Rahaa jaetaan toiminnan luonteen ja aktiviteetin mukaan. Tietysti perus ylläpito hoidetaan, vaikka aktiivisia käyttäjiä ei jäsenistössä olisikaan kuin kourallinen.
Kerhoiltaan saapui pitkään aikaan ennätyksellinen porukka. Viime vuonna kerholla oli enimmillään 16 henkeä ja nyt 20. Puolet osanottajista oli syksyn aikana aktivoitunutta nuorisoa, joka kantoi omatoimisesti putket ulos ja aloitti tähtien katselun. Myöhemmin illalla näytin piirtoheitinkalvoilta kuvia Lomo-projektin vaiheista. Moni... valtaosa aktiiveista... ei ole koskaan edes nähnyt kyseistä teleskooppia. Toivottavasti joku sai edes pienen kipinän tarttua Lomoa sarvista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti